Jim Jarmusch (s. 22. tammikuuta 1953 Akron, Ohio, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, jonka tunnettuja elokuvia ovat Muukalaisten paratiisi (1984), Down by Law (1986), Night on Earth (1991) ja Broken Flowers (2005).

Tausta Jarmuschilla on irlantilaisia, saksalaisia ja tšekkiläisiä sukujuuria. Hänen vanhempansa olivat keskiluokkaisia ja isä työskenteli autonrengastehtaalla. Jarmusch lähti 17-vuotiaana New Yorkiin. Hän haaveili nuorena runoilijan urasta ja opiskeli yliopistossa pääaineenaan englannin kieli. Valmistuttuaan Jarmusch lähti Ranskaan, jossa hänestä tuli Pariisin elokuva-arkistossa harras elokuvan ystävä. Yhdysvaltoihin palattuaan hän alkoi opiskella elokuvaa ja pääsi Nicholas Rayn assistentiksi. Jarmuschin ensimmäinen työ elokuvissa oli Wim Wendersin ja Rayn elokuvassa Salama veden yllä (Lightning Over Water, 1980).

Tuotanto Vuonna 1982 Jarmusch teki ensimmäisen oman elokuvansa Loputon loma (, 1980) vain 15 000 dollarin budjetilla. Filmi on visuaalisesti vaikuttava ja underground-henkinen. Sen päähenkilö on New Yorkissa harhaileva nuorukainen, joka suunnittelee lähtöä Eurooppaan. Kaksi seuraavaa elokuvaansa Jarmusch teki mustavalkoisina. Toista elokuvaansa Muukalaisten paratiisi (, 1984) varten hän löysi saksalaisen tuottajan Otto Grokenbergerin, joka antoi elokuvan tekemiseen vapaat kädet. Elokuvasta tuli Jarmuschin läpimurto, ja hän sai sillä Cannesin elokuvajuhlien parhaan esikoiselokuvan palkinnonStranger Than Paradise. Festival de Cannes. Viitattu 6.1.2022.. Elokuva on tragikoominen kuvaus sellaisesta elämäntilanteesta, jossa amerikkalainen unelma ei toteudu. Samalla Jarmusch analysoi vieraantuneisuutta.

Jarmuschin ensimmäiset elokuvat olivat halpoja, riippumattomia tuotantoja ja hyvin omaperäisiä. Omaperäisyys säilyi, vaikka hän myöhemmin sai suurempia rahoituksia ja muita resursseja. Elokuvien päähenkilöt ovat sivullisia oman tiensä kulkijoita. Näyttelijöinä hän käyttää usein muusikkotuttaviaan.Arto Pajukallio: Ikääntynyt Don Juan kuulee olevansa isä. Helsingin Sanomat 18.7.2010, sivu C 15. Jarmuschin ansiona pidetään amerikkalaisen riippumattoman elokuvaliikkeen käynnistämistä Stranger than Paradise -filmillä. Vuonna 2005 kriitikko Lynn Hirschberg julisti, että Stranger than Paradise muutti pysyvästi ajatuksen, että indie-elokuva olisi taloudellisesti mahdoton. The Last of the Indies. NY Times 31.6.2005. Viitattu 6.1.2022.

Myöhempien elokuviensa ansiosta Jarmusch vakiinnutti asemansa yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä ja vaikutusvaltaisimmista riippumattomista elokuvantekijöistä. Filmien yhteisenä teemana on ihmisten vaikeus ymmärtää toisiaan, kielten suuri hajaannus, ihmiskunnan Baabelin hajaannus. Hänen tavaramerkkejään ovat katkelmallinen kerronta, minimalistinen tyyli ja ulkokohtaisen dramatiikan puuttuminen. Jarmusch pyrkii olemaan eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen elokuvaperinteen keskitiellä.

Vuoden 2025 Venetsian elokuvajuhlilla Jarmuschin elokuva Father Mother Sister Brother palkittiin Kultaisella leijonalla.

Jarmuschin pitkäaikainen työtoveri 1980-luvulta asti on ohjaaja Sara Driver. A talk on the wild side. Guardian 13.11.2004. (käyttäjätunnuksella)

Jarmusch on myös elokuvanäyttelijä ja -tuottaja. Hän on näytellyt yli kymmenessä filmissä, kuten kahdessa Mika Kaurismäen elokuvassa (Helsinki Napoli All Night Long ja Tigrero – elokuva joka ei valmistunut) ja yhdessä Aki Kaurismäen elokuvassa (Leningrad Cowboys Go America).

Filmografia Loputon loma (, 1982), fiktio, 1 t. 11 min. Muukalaisten paratiisi (, 1984), fiktio, 1 t. 29 min. Down by Law (1986), fiktio, 1 t. 48 min. Kahvia ja tupakkaa (, 1986), fiktio, 6 min. Mystery Train (1989), fiktio, 1 t. 51 min. Coffee and Cigarettes II (1989), fiktio, 8 min. Night on Earth (1991), fiktio, 2 t. 8 min. Coffee and Cigarettes III (1993), fiktio, 12 min. Dead Man (1995), fiktio, 2 t. Year of the Horse (1997), dokumentti, 1 t. 46 min. Ghost Dog – samuraiden tapaan (, 1999), fiktio, 1 t. 56 min. Int. Trailer Night, osio elokuvaan Ten Minutes Older: The Trumpet (2002) Kahvia ja tupakkaa (, 2003), fiktio, 1 t. 33 min. Broken Flowers (2005), fiktio, 1 t. 47 min. The Limits of Control, (2009), fiktio, 1 t. 56 min. Only Lovers Left Alive, (2013) fiktio, 2 t. 2min. Paterson, (2016) fiktio, 1 t. 58 min. Gimme Danger (2016) dokumentti, The Dead Don't Die (2019) fiktio Father Mother Sister Brother (2025) fiktio

Palkintoja ja ehdokkuuksia 1980: Josef von Sternberg -palkinto, Internationales Filmfestival Mannheim-Heidelberg 1984: Kultainen leopardi, Locarnon elokuvajuhlat, Stranger than Paradise 1984: Camera d'Or (paras esikoisohjaus) Cannesin elokuvajuhlat, Stranger than Paradise 1987: Film Independent Spirit Awards – ehdokkuus: paras ohjaus, Down by Law 1988: Bodilprisen (Tanska) – paras amerikkalainen ohjaus Down by Law 1988: Robert Festivals, Kööpenhamina – paras ulkomainen ohjaus Down by Law 1989: Paras taide-elokuva, Cannesin elokuvajuhlat, Mystery Train 1990: Film Independent Spirit Awards – ehdokkuus: paras käsikirjoitus, Mystery Train 1990: Film Independent Spirit Awards – ehdokkuus: paras ohjaus, Mystery Train 1993: Kultainen palmu, Cannesin elokuvajuhlat, paras lyhytfilmi – Coffee and Cigarettes 3 1996: Five Continents -palkinto, Dead Man 1997: Film Independent Spirit Awards – ehdokkuus: paras käsikirjoitus Dead Man 1997: Howard Hawks -palkinto tarinankerronnasta 2001: Film Independent Spirit Awards – ehdokkuus: paras elokuva, Ghost Dog: The Way of the Samurai 2005: Cannesin elokuvajuhlat – Prix du Jury, Broken Flowers 2011: Ranskan Arts et Lettres -mitaliFrance Honors Jim Jarmusch . Cultural Services, Frenchculture.org, 23.6.2011. 2015: Film Independent Spirit Awards – ehdokkuus: paras käsikirjoitusOnly Lovers Left Alive 2017: International Film Festival Rotterdam – MovieZone-palkinto, Paterson 2025: Kultainen leijona, Venetsian elokuvajuhlat – Father Mother Sister Brother

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Yhdysvaltalaiset elokuvaohjaajat Luokka:Vuonna 1953 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt