Suomalaisen teatterin historia alkoi Turun akatemian vihkiäisistä vuonna 1640. Opiskelijoista koottu teatteriryhmä esitti saksalaisen ylioppilaskomedian Studentes, ja se on ensimmäinen tiedossa oleva teatteriesitys Suomessa.HY: Vappu lähestyy, ja ylioppilaat laulavat. Helsingin yliopistomuseossa avautuu 28.4. näyttely ylioppilaiden esiintymisen ilosta ja intohimosta (Kutsu tiedotusvälineiden edustajille: Helsingin yliopisto, Viestintäosasto, 22.4.2009) Teatterin varhaishistoria, kiertävien teatteriseurueiden kausi 1600-1800
Suomalaisen kansanperinteen menoista voi löytää piirteitä, jotka muistuttavat nykyaikaista näyttämötaidetta. Näitä ovat šamaanin loitsinta, häät ja hautajaiset, karhun ja hirven peijaiset sekä kevätkylvöjuhla.Suomen näyttämötaide. Artikkeli teoksessa
Harrastajateatteri kukoisti 1600-luvulla Turun akatemiassa.Suomen teatteri ja draama, s. 17. Ruotsin maaseutukaupungeissa kiersi 1600-luvun lopulla ulkomaisia kiertueteattereita. Osa näistä saattaa olla vieraillut Turussakin, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Suuri Pohjan sota vuosina 1700-1721 pysäytti teatteritoiminnan vuosikymmeniksi. Ensimmäisiä yksittäisiä ulkomaisia esiintyjiä tunnetaan 1730-luvulta.Suomen teatteri ja draama, s. 15 1700-luvun lopulla Turku kuului jo ruotsalaisteattereiden kiertueohjelmaan. Niiden esitystilana toimi Uudellatorilla sijainnut varasto ja myöhemmin 1810-luvulla Rettigin tupakkatehtaan piharakennuksen yläkerta siihen asti, kunnes uusi teatteritalo rakennettiin.Suomen teatteri ja draama, s. 17.
Ruotsalainen kiertueteatteri vallitsi Suomessa 1760-luvulta 1870-luvulle asti. Aluksi Carl Gottfried Seuerlingin johtama ruotsalainen teatteriryhmä vieraili useasti Suomessa, pääsiassa Turussa, mutta myös muissa kaupungeissa. Suomen sodan jälkeen Seurlingin lesken, Margareta Seuerlingin, johtama ryhmä jäi Suomeen. Suomen kaupungeissa kiertävä ryhmä piti päämajaansa Turussa. Vuodesta 1813 ryhmää johtanut Karl Gustav Bonuvier käytti ryhmästään nimitystä Finska Teathern. Bonuvierin seurue rakennutti Turkuun ensimmäisen teatteritalon. Seurue rekrytoi näyttelijänsä Ruotsista, mutta vuonna 1818 siihen liittyi turkulainen Maria Silfva, jota pidetään ensimmäisenä suomalaisena näyttelijänä.Suomen teatteri ja draama, s. 16–17 Silfvan aviomiehen, Carl Wilhelm Westerlund, aikana seurue teki kiertueita pieniäkin sisä-Suomen paikkakuntia myöten. Westerlundin jälkeen ryhmä jatkoi toimintaansa vuoteen 1854 astiSuomen teatteri ja draama, s. 18 ja esitti kotimaista draamaa ensimmäisen kerran Porvoossa 2. helmikuuta 1845, esittäessään Runebergin näytelmän Friaren från landet.Suomen teatteri ja draama, s. 19
Kaupunkien pienuuden vuoksi teatteritoiminta keskittyi 1800-luvulla markkina-aikojen ympärille. Pienet seurueet kiersivät markkinoiden perässä kaupungista toiseen. 1800-luvun puolivälissä Seurahuoneiden rakennuskauden yhteydessä nähtiin merkittävä porvarillisen harrastajateatterin kukoistuskausi.Suomen teatteri ja draama, s. 20.
1830- ja 1840-lukujen vaihteessa höyrylaivaliikenteen ja teatteritilojen kohentumisen seurauksena tukholmalaiset ja pietarilaiset korkeatasoiset ryhmät alkoivat tehdä vierailuja Turkuun, Helsinkiin ja Viipuriin. Tukholmalaiset teatterit vierailivat kaupungeissa talvikausina. Pietarin saksalainen hoviteatteri teki vierailuja Viipuriin 1830-luvulta 1870-luvulle. 1800-luvun lopulla Tallinnan saksalainen teatteri oli vakiovieras Helsingissä.Suomen teatteri ja draama, s. 22.
Ensimmäiset suomalaisista näyttelijöistä koostuneet seurueet perustettiin 1870-luvun alussa. Myös ne olivat luonteeltaan kiertueteattereita.Suomen teatteri ja draama, s. 24
Kansallinen teatteri
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa alettiin kiinnostua saksalaisten esikuvien mukaisesta kansallisesta teatterista. Tällaisen teatterin toivottiin rakentavan kansallista identiteettiä sekä edistävän kansan kieltä ja kirjallisuutta.Suomen teatteri ja draama, s. 25. Kansallisen teatterin tärkeimpiin puuhamiehiin lukeutuvat Zachris Topelius ja Fredrik Cygnaeus. Topeliuksen kaavailuissa näyttelijät olisivat ainakin aluksi Suomessa asuvia ruotsalaisia ammattilaisia, mutta myöhemmin ehkä myös suomeksi esiintyviä suomalaisia näyttelijöitä.Suomen teatteri ja draama, s. 26.
Vuosina 1850–1853 Helsingin, Turun ja Viipurin teatteritalot vuokrattiin Edvard Stjernströmin Finska sällskapet -ryhmälle. Ryhmä kiersi esiintymässä vuoden mittaan niissä kaikissa.Suomen teatteri ja draama, s. 23.
Aleksanteri II:n myöntämän lainan turvin Helsinkiin Erottajalle saatiin rakennettua uusi teatteritalo vuonna 1860. Uuteen teatteritaloon kiinnitettiin J. F. Högfedtin johtama pysyvä näyttelijäkunta vuoden kestävillä sopimuksilla teatterin johtokunnan alaisuuteen. Talossa oli myös tarkoitus kouluttaa suomalaisia näyttelijöitä ja sinfoniaorkesteria.Suomen teatteri ja draama, s. 27
Uusi teatteritalo ehti kuitenkin toimia vain muutaman vuoden, kun se vuoden 1863 keväällä paloi. Uusi teatteri, Nya Teatern, valmistui paikalle vuonna 1866. Teatterin tueksi perustettiin pian myös kannatusyhdistys, jonka jäsenet sitoutuivat takaaman mahdollisia tappioita. Yhdistyksen kautta teatterin toiminta ja ohjelmisto olivat vahvasti sidoksissa oppineeseen ja varakkaaseen helsinkiläisyleisöön.
Svenska Teatern, vanhin ammattiteatteri 1860 -> Suomen vanhin ammattiteatteri Svenska Teatern sijaitsee Erottajalla Helsingin sydämessä. Teatteri sai alkunsa vuonna 1827, kun Helsingin ensimmäinen teatterirakennus valmistui. Pienen puurakenteisen, Esplanadin puistossa nykyisen Mikonkadun tienoilla sijainneen rakennuksen suunnitteli saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel, joka oli suunnittelut suuren osan silloisesta Helsingin keskustasta. Teatterissa ei tuolloin ollut vakituista teatteriseuruetta, mutta tuohon aikaan Helsingissä vieraili säännöllisesti kiertäviä ulkomaisia teatteriseurueita, jotka olivat useimmiten matkalla Pietariin tai sieltä pois. Ennen teatteritalon rakentamista ryhmät olivat esiintyneet aitoissa, varastoissa ja muissa vaatimattomissa tiloissa, kuten Kampin vanhassa tupakkavarastossa, jota kansan parissa kutsuttiin "komedialadoksi".
Teatterista tuli pian suosittua viihdettä, ja Engelin teatteritalo kävi ahtaaksi. Ensimmäinen kotimainen ooppera Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys) esitettiin harrastelijavoimin vuonna 1852. Esitys vauhditti Helsingin uuden teatteritalon rakentamishanketta, mikä johti Nya Teaternin syntyyn vuonna 1860. Syksyllä 1860 vihittiin käyttöön uusi, arkkitehti G. T. Chiewitzin piirtämä teatteritalo, joka seisoi samalla paikalla kuin nykyinen Svenska Teatern. Talo oli ensimmäinen kivestä rakennettu teatteritalo. Vihkimistilaisuudessa 28.11.1860 paikalliset amatöörit esittivät kotimaisen Zachris Topeliuksen tekstiin perustuvan musiikkinäytelmän Kypron prinsessa, jonka sävelsi Fredrik Pacius.
Talon omistaja, Nya Teaterhusaktiebolaget (Uusi teatteriosakeyhtiö), hoiti siitä lähtien teatterin toimintaa. Yhtiö vuokrasi taloa niin lyhyiksi kuin pidemmiksikin ajanjaksoiksi ruotsinkielisille teatteriryhmille. Chiewitzin teatteritalon tarina jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi, sillä toukokuun 8. päivän vastaisena yönä vuonna 1863 teatteri tuhoutui täysin rajussa tulipalossa. Jälleenrakennustyöt käynnistyivät nopeasti, ja jo lokakuussa 1866 teatterirakennus vihittiin käyttöön juhlallisella konsertilla. Siitä lähtien Svenska Teatern on toiminut samassa rakennuksessa. Svenska Teaternin perustamisvuotena pidetäänkin juuri vuotta 1866, vaikka samalla paikalla oli jo aiemmin ollut teatteritoimintaa. Tällä kertaa rakennuksen suunnittelijana toimi pietarilainen arkkitehti Nicolas Benois. Noin kuusi kuukautta myöhemmin perustettiin Garantiföreningen för Svenska Teatern, jonka hallitus vielä nykyäänkin johtaa teatteria. Keväällä 1867 palkattiin myös vakituinen näyttelijäkaarti, ja siitä lähtien toiminta on jatkunut keskeytyksettä.
Ensimmäisinä vuosina teatteria kutsuttiin Nya Teaterniksi (Uudeksi teatteriksi). Kun Helsinkiin perustettiin vuonna 1872 suomenkielinen kansallisnäyttämö teatteria alettiin vuonna 1887 kutsua Svenska Teaterniksi (Ruotsalaiseksi Teatteriksi).
Suomenkielinen teatteri
Vuonna 1869 fennomaanien iltamissa esitettiin Aleksis Kiven Lea suomen kielellä. Pääosaa esitti suosittu ruotsalaisnäyttelijä Charlotte Raa. Tätä tapahtumaa pidetään suomenkielisen ammattiteatterin alkunaYLE: Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10. Viitattu 15.12.2013. ja se oli ensimmäinen Helsingin teatteritalossa esitetty suomenkielinen näytelmä.Suomen teatteri ja draama, s. 28. Suomen kieltä oltiin toki kuultu jo aiemmin teatterilavalla. Ainakin jo 8. helmikuuta 1833, kun Maria Westerlund (Silfva) esitti suomenkielisiä lauluja ja tekstikatkelmia Helsingissä esityksessä Finska flickan eller Hittebarnet på Kyrkogården.Suomen teatteri ja draama, s. 18 Kokonaisia näytelmiäkin oli esittetty harrastajavoimin jo 1840-luvun lopulta.Suomen teatteri ja draama, s. 30
Ensimmäisenä kotimaisista näyttelijöistä koostuvana teatterina voidaan pitää Nya Teaternin näyttelijän August Westermarkin vuosina 1870–1872 johtamaa kiertueteatteria, jota kutsuttiin nimillä Uusi suomalainen oppilasteatteri ja myöhemmin Unga Finska Teatern. Teatteri esiintyi pääasiassa ruotsiksi, mutta sillä oli myös suomenkielisiä näytäntöjä. Osa Westermarkin näyttelijöistä (kuten August Aspegren, Aurora Toikka, Oskari Vilho) siirtyi perustettavaan Suomalaiseen Teatteriin ja muodosti sen puheosaston ydinjoukon.Suomen teatteri ja draama, s. 30–31.
1800-luvun puolivälissä syntyi useassa Euroopan maassa kansankielisen teatterin kokeiluja. Aate levisi myös Suomeen ja suomenmieliset aikalaiset vaativat kansankielistä teatteria. Tärkeimpiä suomenkielisen teatterin puolestapuhujia oli Kaarlo Bergbom. Bergbom oli jo ohjannut fennomaanien teatteria 1860-luvulla Arkadia-yhdistyksessä ja Suomalaisen Seuran iltamissa. Suomalainen Teatteri perustettiin 22. toukokuuta 1872 Bergbomin ja hänen sisarensa Emilie Bergbomin johdolla ja sitä ylläpiti fennomaanien piiristä tuleva kannatusyhdistys. Aluksi teatteri toimi kiertueteatterina esiintyen eri paikkakunnilla aina Pietarissa asti. Vuonna 1875 Arkadia-teatteri ostettiin Suomalaisen Teatterin kotipaikaksi ja 1880-luvulla teatteri alkoi esiintyä pääasiassa Helsingissä sen suomenkielisen väestön kasvaessa nopeaan tahtiin.Suomen teatteri ja draama, s. 31–32.
Suomalainen Teatteri 1872 -> Suomalaisen Teatterin (myöh. Suomen Kansallisteatteri) ensimmäiset näytännöt esitettiin Porissa 13. lokakuuta 1872. Ensi-illan ohjelmistossa oli mm. Runebergin runosta sovitettu kuvaelma Pilven veikko ja Sotilasvanhuksen joulu. Perustajana toimi Kaarlo Bergbom ja paikkana oli hotelli Otavan salonki, jossa oli teatterinäytöksiä pidetty aiemminkin.Suomen kirjallisuushistoria 1 1999, s. 335
Suomenkielisen ammattiteatterin alkuna voidaan pitää Aleksis Kiven Lean kantaesitystä vuonna 1869. Ensimmäinen suomenkielinen kotimainen ammattiteatteri, Suomalainen Teatteri, perustettiin toukokuussa 1872 Kaarlo Bergbomin johdolla ja sen ensiesitys oli Porissa 13.10.1872. Vielä Kung Karls jaktin aikana keskusteltiin Topeliuksen esittämän kaksikielisen kotimaisen teatterin mahdollisuudesta, mutta 1860-luvun loppua kohden liike jakaantui kieliryhmien mukaan.Suomen kirjallisuushistoria 1 1999, s. 332–333. Suomalainen Teatteri pyrki toteuttamaan kansansivistyksellistä linjaa, Nya Teattern korosti enemmän taiteellista puolta.Suomen kirjallisuushistoria 1 1999, s. 336.
Teatterimuseo on perustettu vuonna 1962Teatterimuseo / Valokiilassa tammikuu 2012: Teatterimuseon perustaminen vuonna 1962 Viitattu 15.12.2013. ja ensimmäinen näyttely avattiin vuonna 1963.Teatterimuseo / Valokiilassa maaliskuu 2012: Helsingin teatterimuseo avataan yleisölle Viitattu 15.12.2013. Suomen Näyttelijäliitto on perustettu vuonna 1913.Teatterimuseo / Valokiilassa tammikuu 2013: Suomen Näyttelijäliiton perustaminen Viitattu 15.12.2013.
Ensimmäinen teatterirakennus