Ošin alue () on hallintoalue Kirgisian eteläosassa. Sen keskus on Ošin kaupunki, joka muodostaa erillisen kaupunkialueen. Ošin alueen pinta-ala on 29 200 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 1 416 714 asukasta vuonna 2025.
Maantiede ja ilmasto Ošin alue rajoittuu pohjoisessa Žalal-Abadin, koillisessa Narynin ja lännessä Batkenin alueisiin sekä luoteessa Uzbekistaniin, etelässä Tadžikistaniin ja kaakossa Kiinaan. Se sijaitsee Pamir–Alain ja läntisen Tienšanin vuoristoalueilla ja kuuluu pääosin Syrdarjan ja Amudarjan vesistöalueisiin. Alueen pinnankorkeus vaihtelee 500:stä 7 000 metriin. Vuorten välisten laaksojen korkeus on 900–3 000 metriä.
Alueen eteläosassa sijaitsevat Alai- ja Trans-Alaivuoret sekä niitä erottava Alain laakso. Koillisessa ovat Ferganavuoret ja pohjoisessa Fergananlaakson eteläreuna. Ferganavuorista haarautuvat Alaikuun ja Akateemikko Adyševin vuoret. Fergananlaakson ja Alaivuorten välissä on kukkuloita ja reunavuoristoja. Korkein kohta on Trans-Alailla sijaitseva Leninin huippu (7 134 metriä).
Ilmasto-olot ovat sidoksissa pinnankorkeuteen. 600–1 000 metrin korkeudella talvet ovat leutoja ja lyhyitä ja kesät kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –3:sta –4:ään ja heinäkuussa 24–25 astetta. Vuotuinen sademäärä on noin 200 millimetriä. Ylempänä lämpötilat ovat matalampia ja sademäärä voi vuorilla ylittää 600 millimetriä.
Varsinkin Alai- ja Trans-Alaivuorilla on paljon jäätiköitä, joiden yhteispinta-ala on noin 1 500 neliökilometriä. Suurin joki on Kara-Kulžan ja Tarin muodostama Karadarja, jonka tärkeimmät sivujoet ovat Žazy ja Kuršap. Alaivuorilta alkunsa saavien Ak-Buuran, Aravan-Sain ja muiden jokien vesi käytetään maatalouden keinokasteluuun. Alain laakson läntinen Kyzyl-Suu kuuluu Amudarjan ja itäinen Kyzyl-Suu Tarimin vesistöalueisiin.
Hallinnollinen jako ja asutus Alue on perustettu vuonna 1939. Vuonna 1959 siihen yhdistettiin Žalal-Abadin alue, joka perustettiin uudestaan vuonna 1990. Vuonna 1999 Ošin alueesta erotettiin Batkenin alue. Alue jakautuu hallinnollisesti Alain, Aravanin, Kara-Kulžan, Kara-Suun, Nookatin, Tšoŋ Alain ja Özgönin piireihin.
Piirien alaisia kaupunkeja ovat Kara-Suu, Nookat ja Özgön, joissa asuu 9,8 prosenttia väestöstä. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan alueen asukkaista 68,6 prosenttia on kirgiisejä, 28,0 prosenttia uzbekkeja, 1,0 prosenttia uiguureja ja 1,0 prosenttia turkkilaisia. Kaupunkiväestöstä 79,4 prosenttia on uzbekkeja ja 17,4 prosenttia kirgiisejä.
Talous ja liikenne Ošin alue on yksi Kirgisian taloudellisesti tärkeimmistä alueista. Sen etuja ovat Uzbekistanin, Tadžikistanin ja Kazakstanin markkinoiden läheisyys sekä Kara-Suussa toimiva Keski-Aasian suurin torialue. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, elohopea, hopea, antimoni, kupari ja muut värimetallit, rakennusaineet, korukivet, kivihiili ja kivennäisvesi.
Tärkein elinkeino on maatalous, joka tuottaa viljaa, puuvillaa, öljykasveja, tupakkaa, vihanneksia ja hedelmiä. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa (nautoja, lampaita, vuohia, hevosia ja siipikarjaa) ja silkinviljelyä. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat elintarvike-, tekstiili- ja energiateollisuus.
Alueen kautta kulkevat Ošista Biškekiin, Kiinaan ja Tadžikistaniin johtavat maantiet sekä rautatie Kara-Suun kautta Uzbekistaniin. Ošissa on lentoasema.
Matkailu ja nähtävyydet Alueen tärkeimmät kulttuurilaitokset ja historialliset nähtävyydet sijaitsevat Ošin kaupungissa. Maaseudun historiallisia kohteita ovat Özgönin keskiaikainen rakennuskokonaisuus sekä Daroot-Korgonin ja Sogolonin linnoitukset. Matkailupotentiaali perustuu alueen luonnonähtävyyksiin sekä virkistys-, retkeily- ja vuorikiipeilymahdollisuuksiin. Luontokohteisiin kuuluvat Kulun-Atan luonnonpuisto sekä Kyrgyz-Atan ja Kara-Šoron kansallispuistot.
Lähteet
Aiheesta muualla
Alueen sivusto
*