thumb|175px|Ernst von Seidler vuonna 1918. Ernst Seidler von Feuchtenegg (5. kesäkuuta 1862 Schwechat – 23. tammikuuta 1931 Wien) oli itävaltalainen oikeustieteilijä ja virkamies, joka toimi Itävallan pääministerinä ensimmäisen maailmansodan aikana heinäkuusta 1917 kesäkuuhun 1918.
Seidler toimi hallintovirkamiehenä, tuomarina, valtiosääntöoikeuden dosenttina Wienin yliopistossa ja professorina maatalouskorkeakoulussa sekä vuodesta 1900 maatalousministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkönä. Hän ansioitui varsinkin vesioikeuden kehittäjänä.Nordisk familjebok, täydennysosa (1926), s. 260 Runeberg.org. Viitattu 13.7.2013. Heinäkuussa 1917 keisari Kaarle I nimitti pääministeriksi Seidlerin, entisen hallinto-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden opettajansa. Kansallisuusryhmien väliset ristiriidat haittasivat tässä vaiheessa jo pahasti Itävallan parlamentin työskentelyä, joten Seidler pyrki tekemään myönnytyksiä oppositiossa olleille tšekkinationalisteille. Saksankielisten edustajien taipumattomuus kuitenkin esti hänen suunnittelemiensa uudistusten toteuttamisen. Seidler erosi kesäkuussa 1918.Austria Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.7.2013. Hän toimi sen jälkeen monarkian kukistumiseen asti keisarin kabinettipäällikkönä ja palasi sitten hoitamaan professuuriaan.
Lähteet
Luokka:Itävallan ministeripresidentit Luokka:Oikeustieteilijät Luokka:Vuonna 1862 syntyneet Luokka:Vuonna 1931 kuolleet