Verileipä on Länsi-Suomessa ja Ruotsissa tunnettu perinneleipä, jota entisaikaan leivottiin syysteurastuksen aikana.Vuorela s. 251. Teurastus tapahtui maaseudulla sadonkorjuun päätyttyä loka-marraskuun vaihteessa.Vuorela s. 233. Leivän nimitys, muoto ja raaka-aineet vaihtelivat eri seuduilla, vain teuraseläinten veri oli kaikkialla yhtenä osa-aineena. Hämeessä, Pohjanmaalla ja Satakunnassa käytettiin leipomiseen joko ohra- tai ruisjauhoja ja leivät muotoiltiin reikäleiviksi, jotka kuivatettiin ja säilytettiin leipävartaassa.
Nykyisin verileipä on sekaleipä, jossa jauhoina käytetään ruisjauhojen lisäksi joko hiivaleipäjauhoja tai ohrajauhoja. Lisäksi sen raaka-aineena on veri tai kuivatusta verestä tehty verijauhe sekä vesi, joka joskus korvataan kaljalla. Nostatusaineena on leivinjauhe tai leivinhiiva. Valmista verileipää voidaan käyttää leipäressun valmistuksessa perusaineksena.Turtia s. 618.
Katso myös Kampsu Mustakeitto Mustamakkara Verimakkara Veriohukainen Veripalttu Veri ruokana
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset leivät Luokka:Ruotsalaiset leivät Luokka:Veriruoat