Pyhä Johannes Capistranolainen (1386 Capistrano, Italia – 23. lokakuuta 1456 Villach, Unkari) oli pyhimys, pappi ja fransiskaani. Hän opiskeli lakia Perugian yliopistossa, toimi lakimiehenä Napolin hoveissa ja Napolin kuningas Ladislas asetti hänet Perugian kuvernööriksi. Sota alkoi Perugian ja Malestian välillä ja Johannes yritti välittää rauhan mutta joutui sotavankeuteen jonka aikana hän päätti vaihtaa kutsumusta. Hän oli mennyt naimisiin ennen sotaa mutta avioliittoa ei oltu viety loppuun ja se mitätöitiin minkä jälkeen hän liittyi fransiskaaneihin. Pappisvihkimyksensä jälkeen hän kulki saarnaten Italiassa, Saksassa, Bohemiassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa ja Venäjällä. Hän saarnasi ristiretkeä ja johti sitä turkkilaisia vastaan ja kuoli voittoisan taistelun jälkeen Unkarissa. Paavi Innocentius X julisti hänet autuaaksi 19. joulukuuta 1650 ja paavi Aleksanteri VIII julisti hänet pyhimykseksi 16. lokakuuta 1690. Hän eli seuraavien 8 paavien hallintokausien aikana: Urbanus VI (1378-1389), Bonifacius IX (1389-1404), Innocentius VII (1404-1406),, Gregorius XII (1406-1415), Martinus V (1417-1431), Eugenius IV (1431-1447), Nikolaus V (1447-1455) ja Callistus III (1455-1458). Hän on kappalaisten, sotilaskappalaisten, lakimiesten ja tuomarien suojeluspyhimys. Johanneksen muistopäivää on vietetty 23. lokakuuta ja aikaisemmin 28. maaliskuuta.
Miestä on muistettu roomalaiskatolisessa messussa seuraavanlaisella latinankielisellä kollehtarukouksella:
Lähteet
Luokka: Pyhimykset Luokka:Unkarin keskiaika Luokka: Vuonna 1386 syntyneet LUokka: Vuonna 1456 kuolleet