Hyvän hallinnon periaatteet turvaavat yksilön oikeusturvan ja takaavat julkisen hallinnon toiminnan laadun, avoimuuden sekä lainmukaisuuden.
Keskeiset käsitteet, kuten yhdenvertaisuus, puolueettomuus, suhteellisuus ja luottamuksensuoja, velvoittavat viranomaisia kohtelemaan asiakkaitaan tasapuolisesti ja toimimaan huolellisesti.
Suomessa Suomessa hyvän hallinnon periaatteet on määritelty hallintolaissa (434/2003), ja niihin kuuluvat:
Yhdenvertaisuusperiaate: Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti, johdonmukaisesti ja syrjimättömästi. Tarkoitussidonnaisuuden periaate: Toimivallan käyttö on rajattu vain lainmukaisiin tarkoituksiin, eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin. Objektiviteettiperiaate (puolueettomuus): Toiminnan on oltava puolueetonta ja asiallista. Muun muassa valittaessa johonkin virkaan henkilöä, ei viranomainen saa suosia ystävää tai muuta läheistään valinnassa. Suhteellisuusperiaate: Viranomaisen on mitoitettava oikein suhteessa tavoiteltuun päämäärään; oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Luottamuksensuojaperiaate: Viranomaispäätöksiin ja tietoihin on voitava luottaa. Esmimerkiksi verottaja ei voi jatkuvasti muutella tekemiään päätöksiä ja vastaavasti lainhuutotietoihin on voitava luottaa. Palveluperiaate ja neuvonta: Asiointi viranomaisessa on järjestettävä joustavasti, ja asiassa on annettava tarpeellista neuvontaa. Hyvä kielenkäyttö: Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Viivytyksetön käsittely: Hallintoasiat pitää käsitellä ilman aiheetonta viivytystä.
Oikeus hyvään hallintoon on perustuslailla suojattu perusoikeus, ja se on keskeinen osa myös Euroopan unionin oikeutta.
Lähteet
Luokka:Periaatteet Luokka:Hallinto-oikeus Luokka:Julkisoikeus