Porvoonjoen vesistöalueen koskia ja patoja sisältää Porvoonjoen vesistön (vesistöaluetunnus 18) alueelta löytyviä koskia ja patoja. Vuonna 1980 Vesihallituksen julkaiseman selvityksen mukaan vesistöalueella on ainakin 18 merkittävää koskea ja viisi toimivaa vesivoimalaitosta. Selvityksessä ei ole mukana pienempiä koskia tai virtapaikkoja. Monet kosket on aikojen kuluessa perattu ja raivattu vapaiksi kivistä uittotoiminnan ja tulvien ehkäisyn tehostamiseksi. Vesistöalueen kosket sijaitsevat viiden kunnan alueella: Porvoon, Askolan, Pukkilan, Orimattilan ja Lahden kunnissa. Ensiksi luetellaan Porvoonjoen ja Luhdanjoen koskia, ja sitten Porvoonjoen vesistön sivu-uomien koskia ja patoja, ja lopuksi Äväntjoen koskia.
Porvoonjoen kosket ja padot Porvoon kosket Noin yhdeksän kilometriä Porvoonjoen suistosta sijaitsee Strömsberginkoski eli Virtaalankoski, joka on noin 550 metriä pitkä, 35 metriä leveä ja sen pudotus on noin 10 metriä. Joen keskivirtaama on koskessa 10,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) . Koskessa on toiminut vähintään yksi vesimylly keskiajalta asti, mutta niistä nykypäiviin säilynyt mylly on siirretty pois nykyisen sähköä tuottavan vesivoimalaitoksen tieltä. Voimala rakennettiin vuosina 1919–1920. Voimalan kiertävä kalatie valmistui vuonna 2000. Tietosanakirjassa, joka julkaistiin 1900-luvun alussa, ilmoitettiin kosken pituudeksi 500 metriä ja pudotukseksi 10,0 metriä. Koskessa toimi tuolloin vesimylly.
Henttalankoski sijaitsee 13 kilometriä suistosta. Se on valjastamaton koskijakso, jonka pituus on 900 metriä, leveys 15 metriä, pudotus 4 metriä. Sillä on lähes sama virtaama kuin Strömsberginkoskella. Se on Porvoonjoen pisin koskijakso ja se virtaa harjumuodostuman läpi. Koskessa suoritettiin kunnostustöitä vuosina 2007–2008 siirtelemällä koskikiviä ja perustamalla kaloille kutusoraikkoja . Koski itsessään on tasaisesti virtaava ja maisemaltaan kaunis, ja yhdessä ympäristönsä kanssa se muodostaa poikkeavan kokonaisuuden. Kosken virta-alueen pituus on erään arvion mukaan noin 600 metriä pitkä. Edellä mainitussa Tietosanakirjassa ”Hentolankosken” pudotukseksi ilmoitettiin 10,0 metriä.
Putaankoski sijaitsee puoli kilometriä Askolan Vakkolankosken alapuolella. Koskialue on noin 200 metriä pitkä.
Askolan kosket pienoiskuva|Vakkolankosken kiviholvisilta. Noin 20 kilometriä suistosta on Askolassa Vakkolan kylässä sijaitsee Vakkolankoski. Se on 300 metriä pitkä, 15 metriä leveä ja sen pudotus on noin 9 metriä. Koskessa on vanha pato ja joessa toimii Vakkolan vesivoimalaitos. Vakkolankosken virtapaikka on toisen arvion mukaan lähes 400 metriä pitkä. 1900-luvun alussa julkaistussa Tietosanakirjassa kosken pudotukseksi ilmoitettiin 9,1 metriä. Koskeen rakennettiin kalatie vuonna 2009.
Linnankoski virtaa vapaana 1,8 kilometriä Vakkolankoskea ylempänä.
Hiirkoski sijaitsee noin 24 kilometriä suistosta. Koski on 150 metriä pitkä ja sillä on pudotusta kaksi metriä. Joen virtaama on täällä noin 9 m³/s. Kosken rannat ovat jyrkkärinteistä metsää tai loivaa rantaan ulottuvaa kalliota. Jyrkänteen alla oleva louhikko voi kesäisin kuivua, mutta toisinaan virtaus on kiivasta. Koskeen perustettiin vuonna 1932 vesivoimalaitos, jonka pato ja voimala on myöhemmin purettu pois. Edellä mainitussa Tietosanakirjassa kosken pudotukseksi ilmoitettiin 4,0 metriä. Koskessa toimi silloin laitossaha ja vesimylly.
Everstinkoski sijaitsee 600 metriä Hiirikoskea alempana. Sen rannalla on vapaa-ajan asunto ja kosken alla on suvanto.
Onkimaankoski sijaitsee kilometrin verran Hiirkoskesta ja 300 metriä Piurunjoesta ylävirtaan päin. Koski on 220 metriä pitkä ja sillä on pudotusta noin metrin. Tästä 300 metriä ylempänä sijaitsee vielä Rantasenkoski, reilu kilometrin ylempänä Valkamaankoski, ja 2,7 kilometriä ylempänä Ilmarinkosket.
Pukkilan kosket Pukkilan puolella sijaitsevan Haudankosken etäisyys suistosta on 34 kilometriä, 400 metriä siitä ylöspäin sijaitsee Kivikoski. Haudankosken koskijaksossa on kolme erillistä virtapaikkaa.
Pukkilan Syvänojan kylässä on kaksi koskea, jossa virtaama on noin 8 m³/s. Syväojankoski sijaitsee 1,1 kilometriä Haudankoskesta, sen pituus on 150 metriä ja pudotusta on pari metriä. Lisäksi kosken ylittää kylätien kivisilta. Ylempi Myllykoski sijaitsee puolen kilometrin päässä. Se on 40 metriä pitkä ja sen pudotus on myös pari metriä. Myllykoskeen rakennettiin vuonna 1873 vesivoimalaitos, jolla toimi sekä sahalaitos että vesimylly.
Naarkoski ja siinä toimiva Naarkosken voimalaitos sijaitsevat 37 kilometriä suistosta Pukkilan kirkonkylässä. Koskessa on virtaama 8 m³/s ja koski on 180 metriä pitkä. Kosken vesivoimalaitos rakennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922, toisen kerran vuonna 1940, kolmannen kerran vuonna 1971, joka vielä peruskorjattiin vuonna 2000. Voimalan kapasiteetti on 0,75 megawattia. Koskeen on rakennettu kalatie vuonna 2003.
Noin 800 metriä ylempänä sijaitsee Napionkoski eli Napiankoski, joka on osittain Naarkosken voimalan patoaltaan peitossa. Se on ollut 150 metriä pitkä ja sillä on ollut pudotusta 1,1 metriä. Tähänkin koskeen on vuonna 1925 rakennettu vesivoimalaitos, joka on myöhemmin purettu pois. Kosken rannalla sijaitsee Pukkilan kirkko ja sen hautausmaa. 1900-luvun alussa julkaistussa Tietosanakirjassa kosken pituudeksi ilmoitettiin myös 150 metriä ja pudotukseksi 1,1 metriä.
Orimattilan kosket Olviniemessä sijaitsevan Kissankosken etäisyys suistosta on 54 kilometriä ja Hakankosken etäisyys on 58 kilometriä. Kissakosken pituus on alle 50 metriä.
Hevoskoski sijaitsee Orimattilan Viikarissa ja sen etäisyys suistosta on 61 kilometriä. Kosken pudotus on kolme metriä ja virtaama on noin 6 m³/s. Siihen on aikoinaan rakennettu ja myöhemmin purettu pois vesivoimalaitos. Edellä mainitussa Tietosanakirjassa kosken pudotukseksi ilmoitettiin 1,1 metriä. Siinä toimi silloin luumylly, joka saattoi tosin sijaita seuraavassa koskessa.
Luumyllynkoski sijaitsee edellisestä 800 metriä ylävirtaan päin. Koski on lähes 400 metriä pitkä. pienoiskuva|Myllyrakennus Tönnönkoskessa helmikuussa 2018. Tönnönkoski sijaitsee edellisestä 400 metriä ylävirtaan päin, eli 62 kilometriä suistosta. Koski on vain 20 metriä pitkä, mutta sen pudotus on neljä metriä. Joen virtaama on täällä noin 6 m³/s. Koskessa on edelleen Tönnönkosken myllypato, joka rakennettiin vuonna 1920. Toinen myllyistä purettiin vuonna 1970, mutta pato ja toinen myllyistä jäi jäljelle. Tietosanakirjassa ”Tönnökosken” pituudeksi ilmoitettiin 20 metriä ja pudotukseksi 4,0 metriä. Koskessa toimi silloin laitossaha ja kaksi vesimyllyä.
Vääräkoski sijaitsee edellisestä 1,3 kilometriä ylempänä. Koskella on pudotusta 3,9 metriä ja siihen rakennettu vesivoimalaitos purettiin vuonna 1975. Patorakennelma on edelleen joessa. Koski jatkuu padosta mitattuna 130 metriä alaspäin. Vähän matkan päässä on toinen virtapaikka, joka on 90 metriä pitkä. Se sijaitsee jokisaaren luona. Tietosanakirjassa kosken pituudeksi ilmoitettiin 100 metriä ja pudotukseksi 3,2 metriä. Koskessa toimi kaksi vesimyllyä. pienoiskuva|Virenojan koski ja myllyn rauniot. Orimattilan keskustaajaman luoteispuolella on Myllykulmalla sijaitseva Myllykulmankoski eli Virenojankoski. Koski on 190 metriä pitkä, 20 metriä leveä ja sen pudotus on 6,1 metriä. Joen virtaama on täällä noin 4,5 m³/s. Koskessa on toiminut vesimylly ja vesivoimalaitos, joka lakkasi toimimasta vuonna 1970. Joen ylittää kylätien silta. Tietosanakirjassa Virenojankosken pituudeksi ilmoitettiin 190 metriä ja pudotukseksi 6,1 metriä. Koskessa toimi kolme vesimyllyä.
Orimattilan koskia on yläjuoksulla lisää ja ne on lueteltu kappaleessa Orimattilan ylimmät kosket.
Lahden kosket Lahden keskustaajaman eteläpuolella Oksasen alueella sijaitsee Patosillankoski, mutta siitä ei näy kartoissa merkkejä eikä koskesta ole tässä hydrologia tietoja.
Kukonkosken asuinalue löytyy kartoista, mutta tästäkään koskesta ei ole hydrologisia tietoja.
Orimattilan ylimmät kosket Tuorakankoski sijaitsee Tuorakassa Pietarinmäen alla. Koski on 50 metriä pitkä ja siinä on kahden metrin pudotus. Joessa on virtaama enää noin 1 m³/s. Koskeen rakennettiin vuonna 1901 pato, laitossaha ja vesimylly, jotka lakkasivat toimimasta viimeistään vuonna 1942.
Keiturinkoski ja Meijerikoski sijaitsevat peräkkäin. Ne sijaitsevat kohdassa, joka on Lahdesta lounaaseen ja on noin 122 kilometriä suistosta. Keiturinkoski on 50 metriä pitkä ja sen pudotus on 2,5 metriä. Siinä toiminut vesivoimalaitos lakkautettiin vuonna 1955. Jos mukaan otetaan Meijerikoski, tulee koskien yhteispituudeksi noin 350 metriä.
Koskelankoski eli Hörkänkoski sijaitsee edellisestä 1,5 kilometriä ylävirtaan päin. Kosken pituus on 80 metriä ja pudotus 2,5 metriä.
Sivu-uomien kosket ja padot Pikkujoen kosket ja padot Pikkujoen ( tai Vähäjoki) uomassa Vanhamoisiossa on Myllynkoski, siitä yläjuoksulle päin ensin Ilmokaisenkoski ja sitten Huhtaankoski. Joessa on vielä Karsbyfors (myös Monninkylän koski tai Vähänkylänkoski) kohdassa, jossa Valkjärvelle johtava tie ylittää Pikkujoen. Tässä koskessa on pato . Karsbyforsin pituus on 50 metriä ja leveys 10 metriä. Joessa on samassa kohdassa pato, johon rakennettua kalatietä peruskorjattiin vuonna 2008. Joen virtaama on 0,8 m³/s. Koskessa on toiminut voimalaitos, mutta siihen liittyvä pato on purettu pois. Jokialue Myllykoski–Huhtaankoski–Pauninoja muodostaa MALU-alueen, jossa joki virtaa luonnontilansa melko hyvin säilyttäneenä avarassa kulttuurimaisemassa. Joessa on tehty kalataloudellisia kunnostustöitä vuosina 2002, 2003 ja 2006.
Piurunjoen kosket ja pato Sääksjärvenjoessa sijaitsee kunnanrajan kohdalla Piurunkoski , Onkimaanjoessa Feelenkoski ja sen yhteydessä nousuestekallio . Onkimaanjoen sivuhaarassa Raitiojassa on pato, joka on synnyttänyt lammen.
Torpinjoen kosket ja padot Torpinjoen alajuoksulla Heikkilänmäellä sijaitsee Korttiankoski kohdassa, jossa joen virtaama on 0,8 m³/s. Koski on kolme metriä leveä ja siinä on pudotusta metrin verran. Koskessa on toiminut voimalaitos.
Keskijuoksulla Torpin kylässä sijaitsee Torpinkoski () kohdassa, jossa seututie 162 ylittää joen. Joessa on vielä jäljellä patolampi, mutta voimalaitos on purettu pois. Joen virtaama on 0,5 m³/s ja koskessa on pudotusta 7 metriä.
Savijoen kosket ja padot Savijoen latvahaarat yhtyvät vasta alajuoksulla ja niistä merkittävä on Rapuoja. Rapuosassa on Kirunkoski ja Myllylänkoski, jossa on pato. Aivan Sahajärven luusuan lähellä sijaitsee järven säännöstelypato.
Vähäjoen kosket ja padot Mallusjärvestä alkavan Vähäjoen koski (ennen Mallusjoen koski) on 80 metriä pitkä ja sen pudotus on noin kaksi metriä. Vähäjoen virtaama on noin 1 m³/s. Koskesta on otettu vesivoimaa voimalaitokseen, laitossahaan ja vesimyllyyn. Pato purettiin vuonna 1960.
Palojoen kosket ja padot Palojoen alajuoksulla Orimattilan keskustaajamassa sijaitsee Viljamaankoski, jossa joen virtaama on 1,2 m³/s. Koski on 100 metriä pitkä ja sen pudotus on neljä metriä. Koskeen rakennettiin vuonna 1930 voimalaitos, joka on myöhemmin purettu pois. Kosken yli kulkee kapea silta pohjoisrannassa olevaan puistoon.
Hahmajoen pato Hahmajärvestä alkavassa Hahmajoessa on järven vedenpintaa säännöstelevä pato.
Äväntjoen kosket Äväntjoki on Porvoonjoen pääuomaan kuuluvat latvahaara. Siinä olevia koskia ovat alla esitetyt kosket.
Koskelankoski sijaitsee Kutinkankaan itäpuolella. Se on kartasta mitattuna alle 500 metriä pitkä.
Lehtelänkoski sijaitsee Nummenkulmalla eteläpuolella. Se on kartasta mitattuna alle 500 metriä pitkä.
Nummenkulmankoski sijaitsee Nummenkulmalla kylätien sillan kohdalla. Se on kartasta mitattuna noin 100 metriä pitkä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Porvoonjoen vesistö Luokka:Porvoon luonto Luokka:Pornaisten luonto Luokka:Askola Luokka:Pukkila Luokka:Orimattilan luonto Luokka:Lahden luonto Luokka:Suomen kosket