Aase Wind Lionæs (10. huhtikuuta 1907 Kristiania – 2. tammikuuta 1999 Oslo) oli norjalainen ekonomi ja työväenpuolueen poliitikko. Hän oli suurkäräjien jäsen vuosina 1958–1977. Lionæs oli ensimmäinen nainen suurkäräjien puhemiehistössä, suurkäräjien valtiovarainvaliokunnassa, Norjan Nobel-komiteassa ja Norjan YK-delegaatiossa. Hän oli myös Norjan Nobel-komitean ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja vuosina 1968–1978.
Lionæs varttui Oslon Grünerløkkassa suuren sisaruskatraan nuorimmaisena. Hän menetti äitinsä 12-vuotiaana, ja kirjakauppiasisä kannusti häntä hankkimaan hyvän koulutuksen. Lionæs yritti ylioppilastutkinnon jälkeen hakea Oslon kauppaopistoon, mutta rehtori ei kelpuuttanut naisia. Lionæs pääsi kuitenkin Oslon yliopistoon ja oli vuonna 1930 ensimmäisten sieltä taloustieteilijäksi valmistuneiden naisten joukossa.
Lionæsin poliittinen tietoisuus heräsi jo nuorena, kun hän näki köyhyyden ympärillään. Hän liittyi teini-ikäisenä työväennuorten paikallisjaostoon ja pysyi liikkeen jäsenenä loppuelämänsä. Opintojensa jälkeen hän opetti työväenliikkeen kursseilla ja kirjoitti Arne Skaugin kanssa oppikirjan Tidens socialøkonomi, jonka näkökulma oli sosialistinen.
Lionæs valittiin Oslon kaupunginvaltuustoon vuonna 1935, mutta hän luopui pian paikastaan saatuaan stipendin, jolla hän pääsi opiskelemaan vuodeksi London School of Economicsiin. Siellä hän osallistui muun muassa Labourin tulevan johtajan Harold Laskin luennoille. Myös Skaug oli päässyt Lontooseen, ja opintojen ohella he käänsivät norjaksi Alva ja Gunnar Myrdalin kirjan Kris i befolkningsfrågan sekä kirjoittivat väestökysymystä käsittelevän oppikirjan Dør vi ut?. Vuonna 1936 Lionæs valittiin työväenpuolueen naisliiton puheenjohtajaksi ja työväenpuolueen keskushallitukseen. Hän toimi myös Arbeiderkvinnen-lehden päätoimittajana.
Lionæs katsoi, että naisten asiaa tuli edistää puoluepolitiikan kautta. Hän vaati muun muassa naisille samaa palkkaa kuin miehille, naimisissa oleville naisille oikeutta työssäkäyntiin, äitiysneuvoloita ja abortin laillistamista. Maailmanpoliittisen tilanteen synkentyessä 1930-luvulla Lionæs peräänkuulutti liberaalia pakolaispolitiikkaa. Toinen maailmansota keskeytti poliittisen toiminnan, mutta heti sodan jälkeen Lionæs jatkoi Arbeiderkvinnen-lehden toimittamista.
Lionæs nousi suurkäräjille ensimmäistä kertaa vuonna 1953 varajäsenenä. Seuraavissa vaaleissa hän sai varsinaisen edustajanpaikan, jonka hän säilytti vuoteen 1977 saakka. Hän oli lähes koko suurkäräjäuransa ajan ainoa nainen valtiovarainvaliokunnassa. Vuosina 1965–1973 hän oli ylähuoneen (Lagtinget) ja 1973–1977 alahuoneen (Odelstinget) varapuhemies. Hän osallistui myös yli 20 vuoden ajan Norjan YK-delegaatioihin. Siellä hän puolusti pakolaisten, naisten ja lasten oikeuksia sekä Israelin valtiota. Lionæsin toimiessa Norjan Nobel-komitean puheenjohtajana hän sai arvostelua vuoden 1973 ja 1978 rauhanpalkinnoista.
Lähteet
Aiheesta muualla
Suurkäräjät
Luokka:Norjalaiset poliitikot Luokka:Vuonna 1907 syntyneet Luokka:Vuonna 1999 kuolleet