Marie-Clotilde-Elisabeth Louise de Riquet , tunnettu nimellä Louise de Mercy-Argenteau (3. kesäkuuta 1837 Pariisi – 8. marraskuuta 1890 Pietari) oli belgialainen pianisti. Häntä pidettiin omana aikanaan yhtenä keisari Napoleon III:n rakastajattarista, mutta nykyään pidetään todennäköisempänä platonista ystävyyssuhdetta.
De Mercy-Argenteau tuli omana aikanaan tunnetuksi muistelmateoksestaan ”Keisarin viimeinen rakkaus” (”The last love of an Emperor”), jossa kuvaili suhdettaan keisariin ja toisen keisarikunnan yläluokan elämää.
Elämänvaiheita Louise de Mercy-Argentau syntyi rikkaan aatelisperheen vanhimmaksi tyttäreksi. Hän omistautui jo varhain pianonsoitolle. Huhtikuussa 1860 hän solmi avioliiton Eugène Arnould Henri Charles François Marien, Mercy-Argentaun kreivin kanssa.
Kun Louise de Mercy-Argentau saapui Pariisiin, Ranskan toinen keisarikunta eli huippuvaihettaan. Keisarin lähipiiri ja uusi liikemiesluokka eli ennennäkemättömässä hyvinvoinnissa ja vauraudessa. Kuului myös varoittavia puheenvuoroja, että asiat eivät voi jatkua samalla tavalla kovinkaan pitkään. De Mercy-Argentaun ensiesiintyminen seurapiireissä oli näyttävä ja hän herätti keisarinna Eugénien huomion.
Keisarinnan ystäväpiiristä ei ollut pitkä matka Napoleon III:n ystävättäreksi. Keisaria viehättivät de Mercy-Argentaun musikaalisuus, kielitaito, urheilullisuus ja tämän maalaamat miniatyyrit. Hallitsija ja de Mercy-Argentau tapasivat vuonna 1866. Heille muodostui suhde, jonka luonteesta on esitetty arvailuja aina siitä lähtien.
1860- luvun loppupuolen Pariisissa oleskeli paljon eri alojen taiteilijoita. De Mercy-Argenteau tapasi Pariisissa Franz Lisztin ja heistä tuli rakastavaiset.Venäläinen musiikki oli de Mercy-Argentaun sydäntä lähellä ja hän ryhtyi Aleksandr Borodinin musiikin promoottoriksi.
Saksan-Ranskan sota alkoi kesällä 1870. Ranskalle se oli tappiollinen. Napoleon III joutui Sedanin taistelussa saksalaisten sotavangiksi. Keisaria pidettiin vankina Wilhelmshöhen linnassa rauhansopimuksen solmimiseen saakka, mikä tapahtui vuonna 1871. De Mercy-Argentau pääsi vierailemaan syrjäytetyn hallitsijan luona ja viihdytti häntä pianomusiikilla.
Syrjäytetty keisari vetäytyi nyt Isoon-Britanniaan. Suhde de Mercy-Argenteaun kanssa päättyi. Hän oli jo ennestään kiinnostunut venäläisestä musiikista ja ryhtyi promotoimaan sitä. De Mercy-Argenteau opetteli venäjän kielen ja alkoi kääntää lauluja venäjästä muille kielille ja ryhtyi järjestämään venäläisen musiikin konsertteja. Hän järjesti myös César Cuin oopperan ”Kaukasuksen vanki” ensi-illan Liègessä. Vastineeksi Cui omisti orkesterisarjansa numero neljä de Mercy- Argenteaulle. De Mercy-Argenteau kuoli Pietarissa sairastettuaan syöpää.
Lähteet
Aiheesta muualla http://openlibrary.org/books/OL15003858M/The_last_love_of_an_Emperor
Luokka: Belgialaiset pianistit Luokka: Rakastajattaret Luokka: Vuonna 1837 syntyneet Luokka: Vuonna 1890 kuolleet