Carl Fredrik Spennert (21. syyskuuta 1861 Helsinki – 27. huhtikuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen tehtailija.Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat, 28.4.1926, nro 114, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.4.2026Kuolleita, Helsingin Sanomat, 28.4.1926, nro 114, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.4.2026Kuolleita, Iltalehti, 28.4.1926, nro 96, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.4.2026Carl Fredrik Spennert, Käsityö- ja teollisuuslehti : Suomen teollisuusvaliokunnan äänenkannattaja, 17.11.1911, nro 11, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.4.2026
Käytyään Helsingin ruotsalaista normaalilyseota 1870–1875 Spennert siirtyi isänsä Erik Spennertin satula- ja ajokalutehtaan palvelukseen. Satulaseppä Erik Spennert oli perustanut liikkeensä 1860 ja vuonna 1867 hän perusti yhdessä vaununtekijä J. Bomanin (k. 1869) kanssa Spennert & Bomanin satula- ja ajokalutehtaan. Carl Fredrik Spennert tuli ammatissaan kisälliksi 1877. Vuosina 1878–1880 Spennert toimi piirtäjänä, vaununverhoilijana ja satulaseppänä Pariisissa, vuosina 1880–1884 Pietarin keisarillisessa vaunutehtaassa sekä Berliinin, Kööpenhaminan ja Tukholman huomatuimmissa liikkeissä. Opintojen päätyttyä Spennert toimi isänsä liikkeessä työnjohtajana vuodesta 1884. Vuonna 1887 liike siirtyi kokonaan hänen haltuunsa. Liike muutettiin nimellä Osakeyhtiö Spennertin Satula- ja Ajokalutehdas osakeyhtiöksi 1896 ja se laajeni Spennertin johdolla voimakkaasti. Liikkeen erikoisalana oli silojen, matkatarvikkeiden ja ajoneuvojen valmistaminen ja kauppa. Tehtaan valmisteita myytiin Suomen ohella ulkomaille muun muassa Venäjälle. Spennert hoiti myös Osakeyhtiö Spennertin hallussa ollutta Ruoholahden konetehdasta, jossa muun muassa harjoitettiin jo 1910-luvulla automobilien korjausta ja valmistamista. Carl Fr. Spennert, Tiden, 30.9.1913, nro 40-41, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.4.2026Spennertska firman firar femtio-års-jubileum, Lördagen, 19.2.1910, nro 8, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.4.2026
Spennertin liike oli sairasrattaiden erikoisvalmistajana huomattu myös Suomen rajojen ulkopuolellakin ja näitä tuotteita toimitettiin useiden maiden Punaisille Risteille. Vuosina 1905–1906 valmisti Spennertin liike venäläiselle sotanäyttämölle monia töitä, joiden suorittamisesta Spennert sai erityistä tunnustusta. Liikkeelle myönnettiin suuri kultamitali uusien keksintöjen näyttelyssä Pietarissa vuonna 1909. Spennert esitteli henkilökohtaisesti tehtaansa tuotteita, sairas- ja kuljetusrattaita sekä kenttäsänkyjä useissa Europan hoveissa ja sotaministeriöissä. Lisäksi hänet kutsuttiin terveydenhoitokongresseihin Lontoossa ja Berliinissä esittelemään tehtaansa valmisteita haavoittuneiden hoitamiseksi. Vuonna 1886 Spennert toi Suomen markkinoille keveämmän, kumipyörillä varustettu ajurien ajoneuvomallin.
Spennert harrasti erityisesti käsiteollisuuden kohottamista Suomessa ja hänen asiantuntemustaan tällä alalla käytettiin hyväksi monissa komiteoissa. Spennert oli muun muassa vuosina 1890–1894 Helsingin käsityö- ja teollisuusharjoittajaliiton puheenjohtajana. Lisäksi hän oli vuodesta 1902 lähtien Helsingin tehtaantyöläisten apu- ja eläkeyhdistyksen puheenjohtajana. Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen valtuutettuna Spennert oli 1890–1898 sekä 1899–1904.Hän oli myös monissa muissa eri yhdistysten luottamustoimissa.
Spennertin ajokalutehdas sijaitsi aluksi Korkeavuorenkatu 35:ssa paikalla, jonne myöhemmin rakennettiin Helsingin Puhelinyhdistyksen talo ja tehtaan myymälä Mikonkatu 3:ssa. Sittemmin tehdas siirtyi Annankatu 4:ään ja tehtaanmyymälä Aleksanterinkatu 30:een. Vuonna 1894 tehdas siirtyi Töölöön Humaliston huvila-alueelle osoitteeseen Läntinen Viertotie 54 ja tehtaanmyymälä siirtyi Kauppatorin varteen Pohjoisesplanadi 15:een. Spennertin tehtaan tontti Töölössä oli tunnettu siitä, että tontin aidan muodostivat peräkkäin asetetut kärrynpyörät, jotka samalla palvelivat mainoksena sille, mitä liike valmisti, eli siis ajokaluja. Spennertin tehtaan rakennukset purettiin helmikuussa 1936 ja tontille rakennettiin lamellitaloja.Vanha käsityöläistalo Töölössä häviää, Käsityö- ja teollisuuslehti : Suomen teollisuusvaliokunnan äänenkannattaja, 1.2.1936, nro 2, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.4.2026
Carl Fredrik Spennertin sisar oli oopperalaulajatar Jenny Spennert.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset yrittäjät Luokka:Vuonna 1861 syntyneet Luokka:Vuonna 1926 kuolleet