pienoiskuva|Mátyás Szűrös (kuva Tamás Griechisch, Heti Válasz -lehdestä 2001) Mátyás Szűrös (s. 11. syyskuuta 1933 Püspökladány) on unkarilainen entinen poliitikko, joka toimi Unkarin parlamentin puhemiehenä järjestelmänvaihdoksen aikaan ja tämän tehtävänsä perusteella myös Unkarin kolmannen tasavallan ensimmäisenä virkaatekevänä presidenttinä lokakuusta 1989 toukokuuhun 1990.
Elämä ja ura Mátyás Szűrös syntyi köyhän maatyöläisen perheeseen yhtenä seitsemästä lapsesta. Hän pääsi stipendien avulla oppikouluun, ja neljännestä oppikouluvuodestaan lähtien hän opiskeli Budapestissä. Vuodesta 1951 lähtien hän oli Unkarin kommunistisen valtiopuolueen (vuoteen 1956 Unkarin työväenpuolue MDP, vuodesta 1956 lähtien sen jatkajaksi perustettu Unkarin sosialistinen työväenpuolue MSZMP) jäsen. Vuonna 1953 hän aloitti opiskelunsa Moskovan Kansainvälisten suhteiden instituutissa, josta valmistui diplomaatiksi 1959 ja siirtyi ulkoministeriön palvelukseen.
Vuosina 1962–1965 Szűrös toimi lähetystösihteerinä Unkarin Berliinin-lähetystössä. Noina vuosina syntyi myös Länsi-Berliiniä käsittelevä väitöskirja, jolla hän vuonna 1964 sai tohtorinarvon tuolloisesta taloustieteellisestä Karl Marx -yliopistosta (nykyisen Corvinus-yliopiston edeltäjä). Vuosina 1965–1975 hän toimi jälleen kotimaassaan, kommunistipuolueen keskuskomitean ulkoasiainosaston palveluksessa. Vuonna 1975 hänet lähetettiin suurlähettilääksi Berliiniin, vuonna 1976 edelleen Moskovaan, missä hän johti Unkarin suurlähetystöä vuoteen 1982 saakka. Tämän jälkeen hän toimi jälleen puolueen keskuskomitean ulkoasiain osastossa, ensin sen johtajana, sitten vuodesta 1983 järjestelmänvaihdokseen saakka puolueen ulkoasiain sihteerinä.
Vuodesta 1985 lähtien Szűrös edusti parlamentissa kotikaupunkinsa Püspökladányn vaalipiiriä, ja maaliskuussa 1989 hänet valittiin parlamentin puhemieheksi. Tässä tehtävässä hän sai 23. lokakuuta 1989 julistaa uuden perustuslain myötä Unkarin kansantasavallan lakanneeksi ja uuden Unkarin tasavallan perustetuksi. Hän toimi myös virkansa puolesta uuden Unkarin ensimmäisenä valtionpäämiehenä eli presidenttinä, kunnes ensimmäisillä vapailla vaaleilla valitun parlamentin valitsema presidentti Árpád Göncz astui virkaan 1. toukokuuta 1990.
Szűrös oli kansantasavallan viimeisinä vuosina tultu tuntemaan kommunistipuolueen uudistushenkisen siiven jäsenenä, yhdessä Imre Pozsgayn, Rezső Nyersin, Miklós Némethin ja Gyula Hornin kanssa. Poliittisilta mielipiteiltään hän oli itse asiassa lähempänä kansallis-konservatiivisia toisinajattelijoita, ja järjestelmänvaihdoksen jälkeen hän uudistuneen sosialistipuolue MSZP:n jäsenenäkin esitti jatkuvasti julkisuudessa konservatiivisia ja ”kansallismielisiä” kannanottoja, joiden väitettiin olevan lähempänä oikeistopopulistien ajatusmaailmaa. Vuonna 2002 hän siirtyi Uusi vasemmisto (Új Baloldal) -puolueen riveihin, ja vuosina 2003–2005 hän johti Unkarin sosiaalidemokraattista puoluetta (SZDP), joka piti itseään entisen, 1940-luvulla tuolloiseen kommunistipuolueeseen sulautetun sosiaalidemokraattipuolueen jatkajana. Parlamenttiin hän ei enää onnistunut pääsemään, ja vuoden 2005 jälkeen hän jätti politiikan.
Szűrös solmi vuonna 1995 toisen avioliittonsa juristi Andrea Takácsin kanssa. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä oli kaksi poikaa, toisesta avioliitosta syntyi tytär.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1933 syntyneet Luokka:Unkarin presidentit Luokka:Unkarilaiset kommunistit Luokka:Elävät henkilöt