Axel Olof Freudenthal -mitali oli Ruotsalaisen kansanpuolueen vuosina 1937–2007 jakama mitali. Se on nimetty tunnetun suomenruotsalaisen kielentutkijan ja svekomaanin Axel Olof Freudenthalin mukaan.

Ainoa kultainen Freudenthal-mitali on myönnetty Elisabeth Rehnille. Hopeisia mitaleita on jaettu 16 ja pronssisia 29.

Freudenthal-mitalistit

Kultainen

1994 Elisabeth Rehn

Hopeinen

1937 Ernst Estlander Wilhelm Lundström Göteborg (Fören För Svenskhetens Bevaranden puheenjohtaja) Eric von Rettig Turku Sven Tunberg Åbo Akademi (sai oikeuden hankkia yhden mitalin) 1938 Rafael Colliander Turku 1941Nils Källström Ruotsi (Svenskfinl. Vännerin puheenjohtaja) Max Haneman Ruotsi 1942 John Österholm Tammisaari 1945 Ernst von Born Pernaja 1946 Arvid Mörne 1948 Lars Österberg Tukholma 1950 Kurt Antell Helsinki Albinus Ringvall Houtskari Karin Spoof Turku 1981, 75-vuotisjuhla Erik Allardt Helsinki Lars Erik Taxell Turku

Pronssinen

1937 Gerhard Hafström Ruotsi 1944 Julius Eriksson Pietarsaari 1945 Edvin Sundqvist Vaasa 1975 Frank Jernström Tammisaari 1976 Erik von Frenckell Helsinki Kuno Nyman Helsinki Evald Häggblom Ahvenanmaa 1981, 75-vuotisjuhla Brage Sten Vaasa Erik Fordell KokkolaJohn Forsberg Vaasa Victor Procopé Helsinki Meta Torvalds Turku Levi Ulfvens Helsinki 1984 Johannes Virolainen Lohja 1986, 80-vuotisjuhla Lars Huldén Porvoo Ole Jakobsson Pietarsaari Rafael Paro Helsinki 1988 Harry Granberg Porvoo lk 1992 Per-Henrik Nyman Porvoo Alf Snellman Pietarsaari Jarl Olof Tallqvist Helsinki 1995 Olle Siren Loviisa 1996 Jutta Zilliacus Helsinki 2006 Håkan Andersson Christer Hummelstedt Mikael Reuter Benedict Zilliacus Merete Mazzarella 2007 Henrik Cederlöf Paavo Lipponen

Mitali

Mitali perustettiin 12. joulukuuta 1936, kun Axel Olof Freudenthalin (1836–1911) syntymästä oli kulunut sata vuotta. Mitalia lyötiin kultaisena, hopeisena ja pronssisena. Mitali on pyöreä ja sen läpimitta on 55 millimetriä. Mitalissa on Axel Olof Freudenthalin kuva, nimi ja elinaika. Mitaliin on kuvattuna myös tyylitelty viikinkilaiva sekä riimukirjoituksena teksti Begrunda hövdingens gärning. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Gerda Qvist.

Puolueen hallitus jakoi Freudenthal-mitalia palkintoperustelujen mukaan suomenruotsalaisuuden kannalta erityisen ansioituneille henkilöille. Se voitiin myöntää myös suomenruotsalaisen kulttuurielämän merkittävälle edustajalle tai erittäin ansioituneelle ulkomaan kansalaiselle.

Keskustelu

Freudenthal oli 1800-luvulla nousseen svekomaanisen liikkeen johtava ideologi. Hän tukeutui August Sohlmanin ajatukseen, että tšuudilaiseen rotuun kuuluvat suomalaiset edustivat henkiseltä kehitykseltään alempaa tasoa germaanikansoihin verrattuna. Hän nojautui myös Carl Säven esittämään oppiin, jonka mukaan ruotsalaisuus oli Suomessa länsimaisen kulttuurin etuvartioasema ”idän barbariaa” vastaan. Koska kansa eli kielensä mukana, täytyi ruotsinkielisten säilyäkseen säilyttää kielensä.

Mitalia ei ole jaettu vuoden 2007 jälkeen. Vuonna 2013 perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö arvosteli mitalin jakamista blogissaan kysymällä, miten ”tunnetun rasistin nimellä voidaan jakaa mitalia?” RKP:n viestintäpäällikkö Marcus Hagstrom kommentoi, että mitalia ei anneta rasismin edistämisestä, mutta koska väitteet rasistiyhteyksistä ja Freudenthalin rotuopista ovat tulleet mitalin yhteydessä yhä enemmän esille, on mitalin asemaa pohdittu puolueessa.

RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoi, että RKP ei enää jaa mitalia, koska vaikka Freudenthal olikin ansiokas kielentutkija, ”Freudenthalin mielipiteet olivat kyseenalaisia” ja RKP ei ”halua jakaa palkintoa, joka loukkaa ihmisiä”.

Katso myös Axel Lille -mitali (Axel Lille) Alma Skog -mitali (Alma Skog)

Lähteet

Luokka:Ansiomerkit Luokka:Ruotsalainen kansanpuolue Luokka:Suomen kunniamerkit